Elämässä joutuu monessa vaiheessa miettimään omaa tietään. On pohdittava, miten suhteuttaa itseään muihin ja mitä oikeastaan itse haluaa.
Tutkimussuunnitelmaa kirjoittaessani huomaan taas olevani tällaisessa kohdassa.
Olen edellisen kesän aikana pohtinut paljon sitä, haluanko ylipäätään tutkia kirjallisuutta. Tästä olen päässyt eteenpäin kysymykseen siitä, mitä haluan
tutkia. Nyt vastaus siihen alkaa löytyä, mutta vielä pitää pohtia miksi, miten
ja milloin.
Jos haluaa kokeilla tutkijan uraa, on valmistumisen jälkeen
ensimmäiseksi mentävä oman oppiaineen professorin tai muun
vastaavan henkilön juttusille. Tämän jälkeen voi ryhtyä kirjoittamaan tutkimussuunnitelmaa, jolla
jatko-opintoihin eli tohtoriopintoihin haetaan. Jos tulee hyväksytyksi, tutkimussuunnitelman pohjalta kirjoitetaan sitten väitöskirja. Näin se karkeasti yksinkertaistettuna menee.
Jatko-opiskelija suorittaa siis tohtorin tutkintoa ja
joissain tapauksissa myös lisenssiaatin tutkintoa. Väitöskirjan kirjoittamisen
lisäksi tohtoriopiskelija osallistuu alansa seminaareihin, konferensseihin ja
work shoppeihin, kirjoittaa tekstejä tieteellisiin julkaisuihin ja saattaa myös
olla yliopistolla opetustehtävissä. Jatko-opiskelija ei siis ole opiskelija
siinä mielessä kuin kandidaatin tai maisterin opintoja tekevä, vaan kyseessä
on pikemminkin apurahan tai yliopiston rahoituksen turvin tehtävästä tutkijan
työstä.
Tämän syksyn haku Tampereen yliopiston Kieli- käännös- ja
kirjallisuustieteiden yksikön tohtoriopintoihin päättyi viime perjantaina. Olen lähettänyt
tutkimussuunnitelmani eteenpäin ja täyttänyt hakulomakkeet. Vaikka moni kysymys jäikin vielä auki, tuntuu
todella hyvältä, että suunnitelma on nyt palautettu, eikä sitä voi enää muokata.
Tutkimuksen tekeminen on pitkän aikavälin projekti ja on hyväksyttävä, että työ tulee olemaan kesken joka hetki tämän prosessin ajan. Ideat kehittyvät vähitellen ja eteen voi tulla myös paljon yllätyksiä, jotka muuttavat tutkimuksen suuntaa. Toisaalta haluan ennen kaikkea pyrkiä olemaan luottavaisin mielin: jokainen luku, sivu, lause tai ajatuskin on
pieni askel, joka vie eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti